“Упырь”
Азбука-классика Выдающийся русский писатель граф Алексей Константинович Толстой вошел в историю литературы как прозаик, драматург, автор лирических стихотворений, поэм, баллад, переводчик, критик и публицист. Его исторический роман об эпохе Ивана Грозного “Князь Серебряный” и по сей день привлекает читательское внимание, на текст стихотворения “Средь шумного бала, случайно…” П. И. Чайковским в 1878 г. был написан […]
“Keskiajan avain”
Sarja: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1203 Keskiajantutkimuksen käsikirja johdattelee lukijansa tutkijan todellisuuteen, lähteiden moninaisuuteen ja keskiajan Eurooppalaisen kulttuurin tutkimusnäkymiin. Kahdenkymmenenkahdeksan suomalaisen aisantuntijan perusteellinen kokonaisesitys tuo esiin keskiajantutkimuksen monimuotoisuuden ja monitieteisyyden: esiteltävät aihepiirit kattavat lukuisia kirjallisen, aineellisen ja henkisen kulttuurin ilmiöitä kirjallisuudesta vaakunakuviin. Kirjassa on myös havainnolliset peruskieliopit useimmista Euroopassa keskiajalla käytetyistä valtakielistä, joiden hallinta on […]
“Summan tarina – Talvisodan ratkaisutaistelun ihmiset ja historia”
Sarja: Kirjokansi 134 Summassa helmikuussa 1940 käyty taistelu ratkaisi talvisodan lopputuloksen. Kun neuvostoarmeija onnistui murtamaan suomalaisten sitkeästi pitämän puolustuslinjan, sodan päätyminen oli enää vain ajan kysymys. Eri lähtökohdista sotaan joutuneet miehet kävivät ydessä läbi torjuntavoiton sekä rintaman murtumisen ja jakoivat kolmen kuukauden ajan yhteisen todellisuuden taistelukentillä. Äärimmäiset kokemukset muokkasivat miehiä – läsnä olivat elämänhalu ja […]
“Pako yli Suomenlahden – ihmissalakuljetus Virosta Suomen 1940-1944”
Sarja: Kirjokansi 228 Ihmissalakuljetusta öisellä Suomenlahdella Toisen maailmansodan aikana Suomeen pakeni Virosta tuhansia Saksan ja Neuvostoliiton miehitystä pelkääviä ihmisiä. Entiset pirtun salakuljettajat auttoivat virolaisia ylittämään Suomenlahden vaarallisilla öisillä venematkoilla. Pienten veneiden määränpäänä oli Helsingin itäinen saaristo ja Suomen rannikoiden turva. Pakolaisvirta oli vilkkainta syyskesästä 1943 aina helmikuuhun 1944. Ihmisten liskäksi järjestelmässä liikkui suuria summia rahaa. […]
“Suomalaisten muinasusko”
Sarja: Kirjokansi 158 Suomalaisilla on muiden kulttuurien tapaan omat vanhat jumalansa ja myyttinen menneisyytensä. Suomalaisten muinaisusko johdatta lukijan kansanuskomme ikivanhoille juurille. Teos selvittää miten jumalat ja uskonto sulautuivat menneiden aikojen ihmisten arkeen ja juhlaan. Ensi kertaa vuonna 1948 julkaistu Suomalaisten muinaisusko kokoaa suomalaisten uskontotieteen uranuurtaja Uno Harvan elämäntyön yksiin kansiin. Se on suomalaisen mytologiantutkimuksen merkkiteos […]
“Suomalainen šamanismi – Mielikuvien historiaa”
Suomalaisen kulttuurin syvimpiä juuria on M. A. Castrenista lähtien etsitty Euraasian pohjoisten kansojen šamanistisesta perinteestä. Kalevalaisen epiikan ja loitsuston on katsottu tallentaneen jälkiä muinaisista ajattelutavoista. Anna-Leena Siikalan teos kartoittaa suullisen runoutemme avaamaa šamanistista mielikuvamaailmaa ja kuvaa samalla koko suomalaisen tietäjälaitoksen historiaa. Tietäjän taitoihin, tuonpuoleisen topografiaan ja olentoihin ja sinne tehtävään matkaan liityvät mielikuvat muunnelmineen piirtyvät […]
“Karjalan jumalat – Uskontotieteellinen tutkimus”
Sarja: Kirjokansi 234 “Waan Carialaisten Nämet olit Epeiumalat” Martti Haavion klassikkoteos Karjalan jumalat avaa eteemme muinaisten karjalaisten kiehtovan mielenmaiseman. Millaisia olivat heidän vanhat jumalansa ja kuinka ne hallitsivat ihmisten elämää? Miksi kekriä vietettiin uhrimenoin? Miten Karjalan jumalat liittyvät kristillisiin pyhimyksiin? Teos esittelee myös kiinnostavia yhteyksiä karjalaisen muinaisuskon ja muiden vanhojen kulttuurien legendojen välillä. Martti Haavio […]
“Suomalainen mytologia”
Sarja: Kirjokansi 202 Mitä kaikkea muinaisten suomalaisten karhunpalvontaan kuulu? Millaisia syntymyyttejä liittyy suden, käärmeen ja tulen alkuperään? Martti Haavion ensimmäistä kertaa vuonna 1967 ilmestynyt klassikkoteos Suomalainen mytologia kertoo elävästi pohjolan vanhoista jumalista ja muinaisten esivanhempiemme maailmankäsityksestä. Samalla avautuu myös kiinnostavia yhteyksiä suomalaisen muinaisuskon ja muiden vanhojen kultturien tarujen ja legendojen välillä. Voimakkaan vaikutuksensa takia teos […]
“Luentoja suomalaisesta mytologiasta”
Sarja: Tietolipas 252 Matthias Alexander Castrenin (1813-1852) Luentoja suomalaisesta mytologiasta on avainteos suomalaisen mytologian tutkimuksen historiassa. Teos ilmestyy nyt ensimmäisen kerran suomeksi käännettynä. M.A. Castren tunnetaan siperialaisten kansojen parissa työskennelleenä kielitieteillijänä ja tutkimusmatkailijana, mutta hän oli erityisen kiinnostunut suomalaisuudesta. Luentoja suomalaisesta mytologiasta pohjautuu vahvasti Castrenin omiin kenttätyökokemuksiin. Castrenin mytologialuennot ovat tärkeä osa suomalaisen uskontotieteen, kielitieteen […]
“Laine Peep: direktriss”
Laine Peep oli raamatukoguhoidja, kellest sai legend. 28 aastat Tartu ülikooli raamatukogu juhtinud Laine Peepu mäletatakse sihikindla, sõnaka ja tegusa inimesena. Samas räägitakse temast kui konfliktsest, võimukast ja raske iseloomuga naisest. Ta oli ebatavaliselt julge daam, kes ei kartnud ühtegi ülemust. Läbi meeletu võitluse saavutatud uue raamatukoguhoone valmimine 1982. aastal tegi Laine Peebust direktor-ehitaja. Sündinud […]
“Tõus ja mõõn”
Eesti Vabariigi presidendi kantselei ülem Elmar Tambek sündis 24. detsembril 1897 Virumaal taluniku pojana. Pärast õpinguid Petrogradi Sõjaväemeditsiini Akadeemias naasis ta 1918. aastal kodumaale ja osales Vabadussõjas, jätkates seejärel teenistust ohvitserina. Tambek lõpetas Tartu ülikooli õigusteaduskonna ja pidas hiljem prokuröri ja õppejõu ametit. President Konstantin Pätsi kantselei ülem oli Tambek aastatel 1938-1940, 1974-1991 oli ta […]
“Uinuv maa”
Noor poliitikakauge tütarlaps abiellub vanglast vabanenud kommunistiga ja satub sel moel inimeste sekka, kes oma ahvatlevaid ideid õnnelikust ühiskonnast tegelikkuseks loodavad muuta. Et ta pärineb optantide perest, on tema vanemad kommunistide tegusid revolutsioonijärgsel Venemaal juba kord tunda saanud ja see määrab nende suhtumise. Romaan vaatleb kolme suhteliselt lühikest ajavahemikku peategelaste vaatevinklist: südasuvi 1938, varakevad 1941, […]
“Idioot II köide. III-IV osa”
1868. aastal trükivalgust näinud “Idioot” jutustab loo noorest vürst Mõškinist, kes põeb epilepsiat, mille all kannatas ka Fjodor Dostojevski ise. Pärast Šveitsi sanatooriumis veedetud aastaid naaseb ta kodumaale. Peterburi poole sõitvas rongis kohtub Mõškin kahe võõraga, kellest üks, rikas kaupmehepoeg Rogožin jutustab vürstile oma piinavast armastusest halva mainega iluduse Nastasja Filippovna vastu. Nõnda saab alguse […]
“Revolutsiooni küüsis. Petrograd 1917”
1917. aasta veebruarirevolutsiooni ja Lenini bolševike oktoobripöörde vahelisel ajal oli Petrogradis vaevalt rahulikku päeva. Kõige rohkem oli segadust tunda moekal Nevski prospektil, mille hotellides, klubides, baarides ja saatkondades viibivad välismaa külalised ja diplomaadid ei saanu oma uskselävel ja akenda all valitsevat kaost mitte märgata. Selle kireva seltskonna hulgas olid ajakirjanikud, ärimehed, pankurid, guvernandid, vabatahtlikud põetajad […]
“Kõik need südamesopid”
Punane Raamat “Kõik need südamesopid” on vodevillilik, kuid siiski psühholoogiliselt peen armastuslugu rikka töösturi pojast Ludovicist ja tema naisest Marie-Laure´ist. Paari elu koos Ludovici isa Henri, tolle naise Sandra ja teener Martiniga kulgeb vääramatu argisusega seni, kuni saabub elegantne Fanny, Marie-Laure´i ema, kelle isiksus ei jäta ükskõikseks ei Ludovici ega tema isa Henrid. Francoise Sagan […]
“Leivatöö. Võõramaa naine”
Kaks emigratsioonis kirjutatud autori enda eluga seotud romaani. “Leivatöö” (1985) on literaadist hädavarese märkmed, neist osa ka Dovlatovi Tallinna-perioodist, “Võõramaa naine” (1986) aga irooniline sissevaade Vene emigrantide kogukonda. Sergei Dovlatov (1941-1990) oli armeenia ning juudi päritolu vene kirjanik. Ta elas pikemalt Peterburis, aastatel 1974-1976 Tallinnas ning 1979 emigreerus Ameerikasse. Sari: Punane Raamat
“Suur Siberimaa”
Näidendiraamat Jaan Undusk (1958) on Eesti Teaduste Akadeemia liige ning Underi ja Tuglase Kirjanduskeskuse direktor. Teadlasena on ta uurimistöö põhisuunad olnud kirjandusfilosoofia ja -teooria, eesti kirjanduse ajalugu, baltisaksa kirjandus- ja kultuuriruum. Ta on avaldanud novelle (“Sina, Tuglas”, 1986), romaani “Kuum” (1990), näidendid “Goodbye, Vienna (Gertrud)” (1999, laval 2002), “Quevedo” (2003, laval 2010), “Boulgakoff” (2006, laval […]
“Piirpääsukese Euroopa. Baikalist Assoorideni”
Jaan Kaplinski reisikirjade kogu “Piirpääsukese Euroopa” viib meid koos autoriga sentimentaalsetele teekondadele. Kogetud maad, kaugel kohatud inimesed ning mõtted ja meeleolud. Erilise soojusega kirjutab Jaan Portugalist, kuhu ta viimastel aastatel on sageli läinud sooja otsima, aga leidnud ka sealt endale lähedase kultuuri. Ka Soome ja Venemaa on pikemalt lahti kirjutatud. Raamatut raamistab loodus, mille tundlik […]
“Elu mõttetusest”
Sissejuhatus Märkmeid Pettunud inimeste külast See on lihtsalt selline nimi – Pettunud inimeste küla. Tegelikult pole see mingi küla, pigem linnriik, ja ka inimesed siin pole pettunud, vastupidi, nad on siia tulnud suurte unelmatega, vastupidi, nad on siia tulnud suurte unelmatega, lootuses, et nüüd kõik muutub, kõik õnnestub, algab uus ja parem elu. Oma nime […]
“Ladina keele grammatika”
ILO miniteatmik Igal kultuursel inimesel on vähemalt mingisugused teadmised ladina keelest: tuntakse mõnd ladinakeelset taime- või loomanimetust, juriidilist põhimõtet või meditsiinilist terminit, poetatakse oma kõnesse ladinakeelseid fraase. Pealiskaudse mulje jaoks piisab sellestki. Käesolev teatmik on aga abiks ka sügavamate teadmiste omandamiseks ladina keelest, andes ülevaate nii ladina keele grammatilisest struktuurist kui ka tähtsamatest väljenditest ja […]
